Joulun alla glögiä tarjoillaan kaikkialla. Sitä saa pankin jonossa, työpaikalla, kadulla ja mitä uskomattomimmissa paikoissa. Kun kotiin piipahtaa vieraita Joulukukkaa tuomaan, ei tarjoilla kahvia, vaan lämmitetään glögi. Samaa höyryävää juomaa siemaillaan harvenevaan tahtiin vielä välipäivinä, mutta sitten se lakkaa. Glögin juonti pysähtyy kun seinään.
Monissa kulttuureissa maustettua kuumaa viiniä juodaan läpi talven. Näinhän se on Pohjoismaissakin ollut aiemmin. Glögillä ne on pakkasessa työskennelleet lämmitelty. Ja parempaa se kylmenneelle keholle onkin kun kahvi tai tee, viinaryypystä nyt puhumattakaan.
Mihin se siitä olisi muuttunut? Glögi tepsii kylmään edelleen ja pakkasia meillä vielä onneksi on. Vaikka näitä jouduttiin vähän odottelemaan, on ulkona nyt keli jossa kuuma juoma maistuu. Miksi sitten ei annettaisi glögille vähän jatkoaikaa?
Kotiin saapuvalle ulkoilijalle kupillinen tekisi varmasti terää. Retkeilijä voisi ottaa sitä mukaan termospullossa tai lämmittää taukopaikan nuotiolla. Höyryävä glögi ajaa vilun pois luista kummasti.
Netistä ja keittokirjoista löytyy paljon reseptejä, jos glögiä haluaa valmistaa itse. On sitten makuasia, valmistaako sen mustaherukkamehusta vai punaviinistä ja käyttääkö terästystä vai ei. Taloudellinen retkeilijä käy joulun jälkeen kaupan alehyllystä hakemassa glögit koko talven tarpeisiin.